torstai 23. tammikuuta 2014

Muutos

Oon jo jonki aikaa halunnu uudistaa blogia jollain tasolla ja koska idea uudesta nimestä ei oo viel löytäny tietänsä meitsin tajuntaan, alotin helpommasta muutoksesta, eli bannerin kuvan vaihdosta. Ehkä semisti hassua päivittää noinki kesänen kuva keskellä kylmää talvee, mut  jotenki just toi otos vaan tuntu siltä oikeelta ratkasulta. Alempana edellinen bannerissa pitkään hengaillu kuva. Ollaanko menossa parempaan vai huonompaan suuntaan? Kommentteja kiitos!

tiistai 21. tammikuuta 2014

Keikka

 Meitsi on jatkanu blogin kohalla hyvin pitkälti hiljaiseloa, lähinä siit syystä et duuni ja työssäoppiminen ei kauheesti inspiroi kirjottamaa. Siin vaiheessa ku viis päivää viikost menee työssäoppimas ja ne kaks muuta päivää duunis, ei vaan oikeesti oo mitään mistä kertoo. En koe olevani nii hyvä kirjottaja et saisin jotain mielenkiintosta ja inspiroivaa tekstii aikasiks satunnaisia tanssitunneista tai leffaillasta avopuolison kaa.
 Viimeviikon perjantaina kuitenki tapahtu, ku meitsi pääs fiittaamaa D.A.R.E.A ja Paraloneforcea (lue: avopuolisoani ja sen broidia) keikalle Jukeboksii. Kiva pieni perjantai-illan piristys, en koskaa pistä pahakseni ku joku pyytää esiintymää. Tulipaha samal nähtyy niit frendejäki jotka ystävällisesti oli raahannu ittensä paikalle kuuntelee.
Keikan jälkee palasin samantien takas normaaleihi arkirutiineihini, eli la-su duunia mukavat 7h ja eilen lähti taas uus viikko työssäoppimispaikas rullaa. Motivaation löytämine on ajoittain kortilla, mut onneks on frendei ja satunnaisii tapahtumii jotka pitää stressin aisois. Huomenna luvassa treenailua tän kevään Saku stars- kisoihin feat. Mia (Saku ry = Suomen ammattikoulujen kulttuuri ja urheiluyhdistys) ja lauantaina pääsee vatsalihakset koville ku luvassa on stand up- show Sellosalissa. Jotain pientä mitä odottaa duunin täyteisen arjen keskellä.

maanantai 6. tammikuuta 2014

Vuoden eka matka

 Mun vuos lähti käyntii lupaavasti, ku viimeviikolla suunnattii äipän ja Petran kaa kohti Tallinnaa. Alku tosin ei menny ihan niin ku elokuvissa, ku junassa todettii ettei kaveria näy missään ja puhelin on pois päältä. Ei ollu vaikee arvata mitä oli käyny. Villi veikkaukseni osui oikeeseen: Petran kännystä oli akku loppu yön  aikana ja siks herätyskään ei ollu toiminu. Fiksuina ihmisinä soitettii mamin kaa numeropalveluun ja pyydetii Petran pikkuveljen numero. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Tavotettii Petra ja ehittiin kaikki hyvissä ajoin ennen laivan lähtöä terminaaliin. Perfect.
 Menomatkalla shoppailtii taxfreessä, laulettii karaokea, testailtii inkivääri-lime-drinksua ja riehuttiin kannella. Tuuli oli kova, muttei onneks sentää niin kova et oisin kärsiny matkapahoinvoinnista. Se oisko ollu nii tyypillistä mua!
 Virossa päivä on noin 10min pidempi ku Suomessa, eli pimeys yllätti meiät aika pian ku päästiin maihin. Ruokapaikan kanssa meinas käydä vähä hullusti ku meiän vakkarimesta oli suljettu yksityistilaisuuden takia. Onni onnettomuudessa kuitenki, sillä löydettii ellei parempi, ni ainaki lähes yhtä hyvä ruokamesta, josta sai jälkkäriks kookos-pannacottaa. Nami.
 Ruokailun jälkee pyörähdys joulutorilla ja takas laivaan.
Paluumatkalla lisää karaokea ja hyttihengausta. Ihan huippu matka ja hyvä tapa pistää uus vuos käyntiin. Toivottavasti tähän vuoteen mahtuu viel paljo hyviä matkoja.
Ps. Toisen vaihtoon haku- kierroksen tuloksia odotellessa....